Tehdäänkö rakennukset betonista, puusta vai teräksestä

Pekka Pajakkala
12.10.2017

Puisten asuinkerrostalojen määrä, markkinaosuus ja sen tavoitteet sekä mahdollisimman korkean puukerrostalon rakentaminen ovat olleet viime vuosina runsaasti esillä. Puukerrostalojen keskeiset luvut ovat markkinaosuuden osalta Suomessa 2016 tasolla 5 % (m³), markkinaosuustavoite Metsäalan strategisessa ohjelmassa on 10 %. Korkein puukerrostalo on tehty tiettävästi Bergenissä Norjassa, 14 kerrosta ja 80 metriä. Lontooseen on kuitenkin suunnitteilla 80-kerroksinen, 300 metriä korkea puukerrostalo.

Puun roolia ja ilmiöitä toimitilarakentamisessa on käsitelty vähemmän. Puun ja myös muiden materiaalien roolia on mahdollista tarkastella tilastoista saatavien lähtötietojen perusteella sekä rungoissa että julkisivupinnoissa.

Koko uudisrakentamisessa (asunnot ja muut kuin asunnot) betoni on rungoissa selvä markkinajohtaja, markkinaosuus on noin 50 prosenttia. Puu on kakkonen noin 30 prosentin osuudella ja teräsrungot kolmonen n. 15 prosentilla. Pääasiallisena julkisivumateriaalina puu on ykkönen noin 40 prosentilla ja kakkonen on metalli noin 20 prosentilla. Noin 10 prosentissa ovat betoni-, tiili- ja rapatut julkisivut. Rappauksen osuus on tuplaantunut 2000-luvulla. Runkomateriaalien jakaumat eri talotyypeissä vuonna 2016 on esitetty oheisessa kuvassa.

Betonirunko, valtaosin betonielementeistä tehty, on markkinajohtaja uusissa toimitilarakennuksissa.  Betonilla on monissa rakennustyypeissä 60–70 prosentin osuus. Puurunko on pääasiallinen runkorakenne pientaloissa, mutta sillä on myös näkyvä rooli julkisissa rakennuksissa, erityisesti hoitoalan rakennuksissa. Teräsrunko on yleisin teollisuus- ja varastorakennuksissa reilun 40 prosentin osuudella.

Niin kuin runkorakenteissa, myös julkisivuissa suurin puun osuus on pientalorakentamisessa. Uusien toimitilarakennusten pääasiallisena julkisivupintana on metallilevy, yleisimmin profiloitu teräsohutlevy elementtinä, kasettina tai levyinä.

Uusien liike- ja toimistorakennusten julkisivuissa metallijulkisivuja on selkeästi eniten, noin 40 prosenttia (m²). Toiseksi eniten rakennetaan betonijulkisivuja ja kolmannelle sijalle ovat nousseet rapatut julkisivut. Tiili- ja puujulkisivujen osuus on 5 prosentin luokkaa. Lasijulkisivuja tehdään vaihtelevasti, parhaimpina vuosina n. 10 prosenttia.

Muutokset tietyn rakennustyypin, esimerkiksi toimistorakennusten, runko- ja/tai julkisivumateriaalien markkinaosuuksissa tapahtuvat yleensä hitaasti. Koko uudistalonrakentamisessa markkinajohtaja muuttuu herkemmin – Esimerkki viime vuosilta löytyy siitä, että kun omakotitalojen rakentamismäärä puolittui ja kerrostalojen tuplaantui, merkitsi se betonin siirtymistä markkinajohtajaksi runkomateriaaleissa. Puu oli markkinajohtaja vielä 2000-luvun puolivälissä. Julkisivupuolella puulla on vankka asema. Taustalta löytyy seikka, että lähes kaikkien ns. pienten rakennusten julkisivut ovat puuta. Rakennusten tilavuus on pieni, mutta julkisivupintaa on paljon. Rakentamisen ja rakennuksen käytön ajan elinkaaritarkastelut, -vaikutukset ja -kustannukset ovat jatkossa rakennuttajille aiempaa tärkeämpiä tekijöitä materiaalien valinnassa.  Eri materiaalit tekevät tutkimuksia ja pyrkivät tuomaan esille omia vahvuuksiaan. Tyypillistä on ollut vain oman materiaalin, esimerkiksi betoni tai puun käytön edistäminen rakennuksessa, mutta jatkossa nähtäneen hybridirakennuksia eli käytetään materiaaleja niille parhaiten soveltuvissa rakenteissa ja rakennusosissa.