Vuosi sitten Suomeen rantautunut korona laittoi niin yhteiskunnan, talouden kuin arjenkin toiminnot uuteen valoon. Alkujaan kriisin kestoa arvioitiin kuukausissa ja lopulta havahduttiin toteamaan, että jo välittömät vaikutukset näkyvät vuosien ajan, välilliset vielä merkittävästi pidempäänkin.
Rakennusalalle kriisit eivät ole sinänsä vieras asia. Ala on tottunut elämään monenlaisten kriisin läpi, menneiden vuosikymmenien mittaan on menty lujaa niin ylös kuin alaskin. Koronan aiheuttama poikkeustilanne oli kuitenkin sisällöltään ja laajuudeltaan varsin uudenlainen, rakentamisessa ja aivan erityisesti taloudessa. Rakennusalalle tyypillistä ovat hankkeiden verrattain pitkät aikajanat, mistä syystä suhdannevaihtelutkin näkyvät usein viiveellä.
Suomalaisen rakentamisen kannalta koronakriisiin tultiin suotuisista lähtöasetelmista, ja poikkeukselliseen tilanteeseen on suhtauduttu Suomessa koko ajan varsin hyvällä maltilla, vaikka toki vakavasti. Suurin osa kriisin alkamisen aikaan meneillään olleista rakennushankkeista on saanut jatkua suunnitelman mukaisesti, toki tiukentunein turvallisuusjärjestelyin. Töitä on keskeytetty koronatilanteen vuoksi lähinnä hetkellisesti yksittäisillä työmailla. Samoin materiaalien saatavuus on pysynyt hyvänä, lukuun ottamatta joitakin hidasteita esimerkiksi Kiinasta tai Italiasta tilatuissa materiaaleissa.
Asuntokauppa ja remontointi kävivät kuumana, toimitilarakentamisen tulevaisuus on kysymysmerkki
Yleiskuvana voidaan sanoa, että korona vaikutti suomalaiseen rakentamiseen viime vuonna hämmästyttävän vähän. Koko rakentaminen kasvoi puolitoista prosenttia. Asuntomarkkinoiden osalta mennyt vuosi oli kokonaisuutena hyvä. Asuntorakentamisessa oli tultu alas huippulukemista vuonna 2019, joten koronakriisin alkaessa vuoden 2020 toisella neljänneksellä asuinrakentamisessa elettiin aiempaa matalammalla, mutta silti vahvalla tasolla.
Asuntorakentamisen osalta voidaan itse asiassa sanoa, että korona saattoi jopa lisätä rakentamista. Lisääntyneen kotona vietetyn ajan innoittamana kuluttajien kiinnostus asunnon hankkimiseen kasvoi, rakennusala vastasi ripeästi kysyntään, ja syksyllä 2020 nähtiin melko hurjia aloitusmääriä. Aiempi odotusarvo oli ollut lievästi miinusmerkkinen, mutta nyt aloitusten määrä kipusi korkeammaksi kuin vastaavaan aikaan syksyllä 2019 ja koko vuoden aloitukset noin 40 000:een. Asuinrakentamisen lähinäkymä näyttää valoisalta, joten odotettavissa oleva suhdanteen heikentyminen näyttää lykkääntyvän edelleen.
Asuntorakentamisessa markkinakehitykseen vaikuttavat enemmän asuntosijoittajat kuin omistusasuntojen ostajat. Suomessa sijoitusinto oli korkeimmillaan vuonna 2018, minkä jälkeen se laski vuonna 2019 ja edelleen vuonna 2020.
Sijoitusinnokkuuden lasku on pelannut koronavuoden aikana asunnonostajien pussiin, sillä aiemmin kuluttajat eivät ehtineet mukaan ostokilpaan sijoittajien kanssa – heillä kun on usein aiempi asunto myytävänä ja lainajärjestelyt hoidettavana. Nyt asuntokauppa käy pirteänä ja näkymät ovat hyvät myös eteenpäin. Asuntoja rakennetaan kasvavissa kaupungeissa tällä hetkellä jonkin verran yli tarpeen, mikä saattaa syödä osaltaan tulevaisuuden volyymeja.
Koronan vaikutus eri asumismuotojen suosion kehitykseen pitkällä aikavälillä on vielä kysymysmerkin takana, mutta valtavaa ryntäystä syrjäisemmille seuduille ei ole näkyvissä. Lyhytaikaisena vaikutuksena pientalotonttien kauppa kävi vilkkaana syksyllä 2020 ja hyödyttää erityisesti kaupunkien lähialueita, mutta kovin merkittävää pidemmän aikavälin vaikutusta tällä ei ole, vaikka positiivista kehitystä pientalorakentamiseen odotetaankin.
Kuten asuntorakentaminen, erityisesti toimitilarakentaminen astui koronakauteen verrattain otollisessa tilanteessa. Rakentamisen aloitustaso oli korkea syys−talvella 2019 ja vielä keväällä 2020 ja piti koko rakentamisen hyvässä vedossa vuoden 2020, kuten jo ennen koronakriisiä odotettiin. Aloituksiin tuli odotetusti iso lasku syksyllä 2020, mutta silti hyvä suhdanne mieluummin pitkittyi kuin heikentyi.
Hämärän peitossa on sen sijaan se, millaisia liiketiloja ja toimistorakennuksia jatkossa rakennetaan. Alan toimijat ovat asiassa vielä laajasti odottavalla kannalla eikä kristallipallo kerro, kuinka pysyviä jälkiä koronakaudesta tässä suhteessa jää. Varmaa on kuitenkin se, että halu palata toimistoihin ja työpaikoille on tällä hetkellä kova. Muutos- ja korjausrakentamista silti varmasti tarvitaan, ja esimerkiksi co-working-tyyppisille työtiloille on kysyntää jatkossakin.
Selviä voittajia koronavuonna ovat sen sijaan olleet kotiremontointi ja sitä myöten rautakaupat. Edellinen huippukausi kotien remontoinnissa nähtiin vuosituhannen vaihteessa ja sitä seuranneina vuosina, kun suomalaiset elivät vaurastumisen kautta. Välissä remontointi hiljeni, mutta koronan iskiessä kertynyttä pajatsoa alettiin tyhjentää nopeasti ja tuntuvasti. Esimerkiksi maalaustöiden arvioidaan lisääntyneen koronavuoden aikana 15−20 %:lla, ja jätteenkeräykseen tuodun jätepuun volyymi nousi vuonna 2020 peräti 60 %. Remontti-into näkyy nyt suomalaisissa kodeissa ja vapaa-ajan asunnoissa terasseja, laitureita, pihoja ja paljuja myöten.
Takaisin blogiin