Suomea, Ruotsia ja Saksaa on totuttu pitämään asuntotuotannon osalta kovin erilaisina maina, mutta nykyään löytyy yllättävän paljon samankaltaisia ilmiöitä. Ruotsissa ja Saksassa asunnoista on ollut pulaa ja hinnat ovat yleisesti nousseet. Taustalla on osaltaan rakennusmaan hinnan nousu ja riittämätön kaavoitus sekä väestön kasvu keskuksissa. Ongelmat kuulostavat tutulta suomalaisestakin keskustelusta.

Euroconstructin tietojen mukaan Pohjoismaissa asuntokunnat ovat muuta Eurooppaa pienempiä ja asuntoja on suhteellisesti enemmän. Asuntokanta on Ruotsissa väkimäärään ja kotitalouksiin nähden ko. maista suurin. Suomi ei ole enää kovin kaukana Ruotsin asuntokannasta, väkilukuun suhteutettuna. Saksan asuntokanta on suhteellisesti Pohjoismaita pienempi, mutta kuitenkin kohtuullisen hyvällä tasolla.

Ruotsin suurta asuntokantaa selittävät historialliset syyt, sotatuhojen välttäminen ja voimakas asuntotuotanto 1970-luvulla sekä kaupungistuminen, joka alkoi ruotsissa selvästi aikaisemmin kuin meillä. Ruotsissa asuntorakentamisen määrä on ollut pitkään miltei samalla tasolla kuin Suomessa, vaikka naapurimaan väkiluku on lähes kaksinkertainen ja väkiluku on kasvanut selvästi. Nyt Ruotsi on ottamassa aiheellisesti eroa Suomeen ja asuntorakentaminen on reippaassa kasvussa. Suomessa taas asuntotuotanto on ollut hyvällä tasolla 2000-luvulla ja tuotanto on ollut viimeisimmän tarvelaskelman tasolla.

Saksassa koettiin vahva asuntorakentamisen vaihe Saksojen yhdistymisen jälkeen. Asuntotuotanto oli jopa puoli miljoonaa asuntoa vuodessa, kun tällä hetkellä ollaan noin puolessa tuosta määrästä. Samaan aikaan myös purettiin paljon vanhoja asuntoja Itä-Saksan puolelta, kun tehdaspaikkakunnat näivettyivät tai kuolivat, oli vanhaa asuntokantaa purettava. Asuntokannan kasvu ja väestön väheneminen laski kuitenkin tuotannon selvästi alemmas 2000-luvun puolivälissä. Sen jälkeen asuntotuotanto on kasvanut tasaisesti ja kasvu on kiihtymässä.

Yksin asuntojen tarve ei selitä Saksan ja Ruotsin alhaisia asuntorakentamisen määriä 2000-luvulla. Saksassa ja Ruotsissa on ollut vuokrasääntelyä, jota on nyt jouduttu hieman jopa höllentämään, että on saatu asuntotuotantoa liikkeelle. Ruotsissa vuokrasäännöstely oli niin tiukkaa, että vuokra-asuntoja ei enää kannattanut rakentaa ja tuotanto tippui alas. Nyt uudet vuokra-asunnot saa vapaille vuokramarkkinoille 15 vuodeksi ja tuotanto on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun.

Kaupungistumisen voimistuminen kaikissa maissa on näkynyt asuntotuotannossa viimeisen viiden vuoden aikana. Kaupungistumista ja sitä kautta kaupunkien asuntotuotantoa kasvattaa myös yhteiskunnan muut tekijät – ikääntyminen, energian hinta, rakentamisen määräykset, maahanmuuton suuntautuminen kaupunkeihin tai vaikka julkinen liikenne.

Takaisin blogiin