Rakennusten korjausrakentamiseen käytetty rahamäärä ylitti uudisrakentamisen rahamäärän vuonna 2013. Viime vuonna ero suureni, kun uudisrakentaminen väheni ja korjausrakentaminen kasvoi mm. asuintaloyhtiöille myönnettyjen avustusten ansiosta. Korjausrakentamisen kehitys on ollut pitkään vakaata, jota suhdanteet eivät juuri heiluta. Uudisrakentamisen nousut ja sukellukset ovat olleet siihen verrattuna valtavia.
Korjausrakentamisen määrän ja roolin kasvusta on viime viikkoina ollut runsaasti uutisointia.
On väläytelty, että korjaajista tulee pulaa, puhutaan korjaamisen alkavasta kultakaudesta ja putkiremonttien huikeasta busineksesta. Esille on noussut myös, että kaikkia rakennuksia ei tullakaan korjaamaan. Käyttäjiä, ostajia tai vuokralaisia ei riitäkään kaikille tiloille kaikilla alueilla.
Korjausrakentamisen kasvuvauhti on vastoin yleistä luuloa pienemässä jatkossa. Matalalta tasolta startanneiden putkiremonttien 8-10 prosentin kasvun vuodet ovat takana, mutta kasvua riittää vielä reilun 10 vuoden ajan.
Kansainvälisessä tarkastelussa Suomen korjausrakentamisen kasvu on ollut poikkeuksellista. Syynä on monia muita maita myöhäisempi teollistuminen, kaupungistuminen ja vaurastuminen ja sitä kautta kansainvälisesti katsoen nuori rakennuskanta. Monissa muissa maissa korjattavaa on ollut aina ja se on ollut tärkeä osa rakentamista. Useimmissa läntisen Euroopan maissa korjaamisen käytetty rahamäärä on pitkään ylittänyt uudisrakentamisen vastaavan, esimerkkeinä vaikka Ruotsi, Tanska ja Saksa.
Vuodesta 1990 korjaamisen kasvu on ollut Euroopassa nopeinta Suomen ohella Belgiassa, Norjassa ja Puolassa. Korjausrakentaminen näissä maissa on kaksinkertaistunut, kun koko Euroopassa kasvua on ollut 25 prosenttia. Näissä nopean kasvun maissa korjaamisen kasvu on ollut nopeampaa kuin BKT:n eli korjausrakentamisen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on noussut. Suomessa osuus on nykyisin tasolla 6 prosenttia, kun Euroopan taso on reilu 4 prosenttia.
Onko meillä varaa ja resursseja vastata yhä kasvaviin korjaustarpeisiin?
Korjaamisen BKT-osuudessa Suomi on Saksan kanssa Euroopan huipputasolla eikä korjaamisen keskimääräinen kasvu voi jatkossa pitkään ylittää BKT:n kasvua. Korjaamisen suurten prosenttikasvujen vuodet ovat tarkastelun mukaan onneksi jo takana ja jatkossa korjaamisen kasvu alkaa eriytyä enemmän eri talotyypeillä, alueilla ja toimenpiteillä. Vaikka korjausrakentamisen volyymi siis kasvaa edelleen, on kasvuvauhti hidastumaan päin ja korjaamiseen riittää resursseja.
Pekka Pajakkala, johtava neuvonantaja
Forecon Oy