Alla oleva blogikirjoitus on julkaistu Rakennuslehden uutisena 27.3.2015. Linkki rakennuslehden juttuun.
Tilastokeskus uutisoi vuoden 2014 BKT:n jääneen 0,1 prosenttia miinukselle. Kasvua on odotettu, mutta odotukset pettyivät taas kerran.
Tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että Tilastokeskus on pysäyttänyt uudistalonrakentamisen tilastoinnin (Tilastokeskus, 5.2.2015) ja tuoreimmat ennakkotiedot ovat lokakuulta 2014. Uudistalonrakentamisen osuus rakentamisen euroista on pienentynyt sekä suhdanne- että rakenteellisista syistä ja oli vuonna 2013 vajaa 40 prosenttia eli valtaosaa rakentamisesta tilastojen pysäyttäminen ei suinkaan koske.
Pysäytetyissä tilastoissa on ollut ongelmia aiemminkin. Tilastot ovat olleet alipeittoisia eli kaikki hankkeet eivät ole tulleet tilastoihin aiemminkaan ja ongelmaa korostaa se, että suuria hankkeita puuttuu. Suuret talonrakennushankkeet ovat toimitilarakentamisessa eli muussa kuin asuinrakentamisessa. Forecon seuraa suurimpia hankkeita hanketasolla ja täydentää parhaan kykynsä mukaan puuttuvat hankkeet aloituksiin oikealle vuosineljännekselle. Aloitusten perusteella lasketaan taas asiakkaille tehtävät määrä- ja menekkiennusteet ja nähdään monien tuotteiden osalla jopa kuukausittain, miten toimitukset vastaavat ennakoitua. Vastaavuus on ollut ok.
Kun Suomen BKT on tasolla 200 miljardia euroa, 0,1 prosenttia miinusta tarkoittaa, että jos rakentamista löytyy lisää 200 miljoonaa viime vuodelle, BKT nousee nollatasolle ja jos enemmän, on BKT plussalla. Lähtökohtana tietysti se, että muita, pienentäviä, muutoksia BKT:n ennakkotietoon ei tule. Väite on siis, että BKT:n ennakkotietojen laskennassa käytetyt rakennusinvestoinnit ovat tällä kertaa tilastointi-ongelmien takia liian pienet.
Foreconin laskentamalli antaa uusien toimitilarakennusten volyymikehitykselle viime vuodelle kasvua 3-5 prosenttia, kun Tilastokeskuksen lukema toimitilarakennusinvestoinneille (peruskorjaukset ml.) oli saman verran miinuksella. Eroa on ainakin 500 milj. euroa, mikä riittää nostamaan BKT:n plussan puolelle. Koko rakentaminen jää viime vuonna edelleen miinukselle. Foreconin ennusteen mukaan rakentaminen kokonaismäärä väheni viime vuonna edelleen lievästi, n. ½ prosenttia.
Kun tuoreet uudistalonrakennustilastot puuttuvat voidaan ja tulee aiempaa parempia tilastoja odottaessa rakentamista seurata muiden indikaattoreiden avulla. Niitä ovat mm. rakennusalan liikevaihtotilastot ja palkkasummatilastot, jotka kertovat viime vuoden menneen noin nollatasolla ja, että rakentaminen ei tällä hetkellä ole ongelma-ala kansantaloudessa. Nollalinja kuitenkin jatkuu vielä tämän vuoden.
Pienikin plussa BKT:lle olisi hyvä viesti suomalaisille. Se rohkaisisi tekemään päätöksiä niin kulutuksen kuin rakentamisen ja muiden investointien suhteen ja saisi sitä kautta sitä pieneksi ennakoitua kasvua aikaiseksi myös tälle ja tuleville vuosille.
Pekka Pajakkala,
johtava neuvonantaja
Forecon Oy