Ruplan vaihtokurssi pysyi koko 2000-luvun enemmän tai vähemmän vakaana euroa ja dollaria vastaan ja vaihtokurssin vaihteluväli oli pieni. Finanssikriisin ja öljyn hinnan hetkellisen heikkenemisen seurauksen rupla putosi hieman alemmalle tasolle vuonna 2008, jonka jälkeen jatkoi jälleen suhteellisen vakaana. Nykyinen ruplan heikentyminen alkoi Venäjän sisäsyntyisistä ongelmista sekä investointien ja Euroopan kysynnän laskusta jo kesällä 2013, eikä heikentymisellä ollut vielä mitään tekemistä öljyn hinnan, Krimin, Ukrainan tai talouspakotteiden kanssa. Krimin miehityksen yhteydessä valuuttakurssi heikentyi äkillisesti – näin jälkeenpäin arvioituna kuitenkin vain äärimmäisen vähän. Kesällä 2014 asetetut talouspakotteet yhdessä vähentyneen öljyn kysynnän kanssa saivat ruplan heikentymään vauhdilla. Marraskuussa 2014 Öljynviejämaiden järjestö OPEC päätti olla rajoittamatta tuotantoaan, mikä vauhditti edelleen öljyn hinnanlaskua. Samanaikaisesti Venäjän keskuspankki päätti ennenaikaisesti lopettaa ruplan tukiostot säästääkseen ulkomaanvaluuttavarantojaan ja antaa ruplan kellua vapaana. Näiden tapahtumien yhteissummana rupla vajosi joulun alla vuonna 2014. Venäjän valtion budjetti tehtiin vielä tuolloin olettamuksella, että se oli tasapainossa öljyn ollessa 100$ barrelilta.

Öljyn hinta jäi alemmalle tasolle vuonna 2015. Öljyn kysynnän väheneminen ja samalla öljyn merkityksen väheneminen, Kiinan heikentynyt talouskasvu, kasvanut öljyn tuotanto sekä poliittiset tekijät saivat öljyn hinnan painumaan uudelleen. Öljyn hinnan historiallisia pohjalukemia onkin saavutettu taas tänään.

Katsoessa edellistä kuvaa voisi kuvitella, että ruplan dollarikurssi olisi tällä hetkellä aliarvostettu. Kurssi hipoo jo kahdeksaakymmentä ja kehitys on varsin lohduton – öljyn hinta on heikentynyt kuitenkin vain saman verran, mitä 2008 finanssikriisissä. Tilanne on nyt selväti toinen, tuolloin öljyn hinnanlaskua pidettiin hetkellisenä ilmiönä kun taas tällä hetkellä varaudutaan pitkään halpojen raaka-aineiden aikakauteen.

Kauppalehden jutussa 19.1.2016 ”Öljyn hinnanromahdus kurittaa Venäjää” argumentoitiin mielestäni hyvin ruplan olevan pikemminkin devalvaatiopaineiden alla kuin vahvistumaan päin. Olen samaa mieltä. Loppuvuoden 2015 öljyn hinnan lasku on heikentänyt ruplaa, mutta ei ehkä riittävästi.

Alla olevassa kuvassa olen esittänyt sinisellä käyrällä valuuttakurssin ja öljynhinnan välistä suhdetta, jotta valtion joulukuussa valmistama 3 % BKT:sta alijäämäinen budjetti toteutuisi. Ruplan heikentyminen ”tukee” valtion taloutta ja sen ruplapohjaista budjettia. Kun dollarimääräisen öljykaupan tulot laskevat, ruplamääräiset tulot pysyvät paremmin tasollaan, kun rupla heikkenee.

Venäjän valtion talous on äärimmäisen hankalassa tilanteessa ja budjettia leikattiin viime viikolla jo toistamiseen. Ruplan vaihtokurssi dollaria vastaan tulisi öljyn hinnan säilyessä nykyisellä tasolla olla noin 100, jotta Putinin määräämään 3% budjettialijäämään päästäisiin. Devalvaatiopaine kasvaa eksponentiaalisesti jokaista heikentynyttä öljynhintadollaria kohti. Ei siis ole ihme, että viime viikolla finanssiministeriöltä kävikin käsky leikata budjettia 10 %. Lisäksi valtion saamat verotulot öljystä ovat progressiivisia ja heikkenevät vahvasti öljyn hinnan käydessä alemmaksi.

Tavalliselle kuluttajalle merkitys on valtava – onko asuntolainalyhennys tässä kuussa 80 000 vai 100 000 ruplaa. Ruplan devalvoituessa myös inflaatio tulee kiristymään entisestään, vaikka sen kovin kasvu olikin jo hellittänyt.

Takaisin blogiin