Valtion rahoitus väylien kehittämiseen on ollut lievästi laskeva vuoden 2013 jälkeen. Varsinkin rahamäärä uusiin väyläinvestointeihin on laskenut. Aiemmin toteutetut PPP-hankkeet ovat vieneet väylien kehittämisrahasta entistä suuremman osan. Osuus oli 2010-luvun alussa noin 10 %, mutta on tänä ja ensi vuonna yli 20 %. Myös metron valtion osuudella on merkittävä vaikutus näinä vuosina. Kehittämisrahat eivät kerro suoraan infrarakentamisen määrän muutoksista, koska valtio voi tulouttaa rahaa eri hankkeisiin eri tavoin, esim. tekemisen mukaan tai kunnille jälkikäteen. Lisäksi hankkeissa voi olla muuta rahoitusta.
Hallitus esitti syksyn budjettiriihessä muutamien uusien infrahankkeiden käynnistämistä. Hankkeita ovat Kokkolan ja Vuosaaren meriväylien perusparantaminen, Hailuodon silta sekä Kehä I:n kehittämisen kokonaisuuteen liittyvä Laajalahden kohta ja Länsimetron jatkeen liityntäjärjestelyt. Vielä ei ole tarkkaa arviota kuinka paljon rahasta käytetään ensi vuonna, mutta hankkeet tulevat kasvattamaan valtion kokonaisrahoitusta väylien kehittämiseen kymmenisen prosenttia.
Valtion rahoitus perusväylänpitoon kasvaa reippaasti kuluvana vuonna korjausvelkarahojen ansiosta. Myös ensi vuonna on paljon korjausvelkarahaa, hieman tätä vuotta enemmän. Vuonna 2019 sitä on jäljellä selvästi vähemmän ja on riski, että perusväylänpito putoaa vuonna 2019 aiemmalle tasolleen. Budjettiriihessä esitettiin perusväylänpitoon 1,4 mrd euroa, joka vastaa aiempia arvioita perusväylänpidosta ja korjausvelkarahoituksesta.
Tämä hallitus tullee tekemään vielä joitakin uusia infrahankepäätöksiä. Vuoden 2019 budjettiraamissa on hieman tilaa uusille hankkeille. Uusia hankkeita on kyllä tarjolla niin liikenneministeriössä kuin maakuntien ja kauppakamarien listoilla. Vuonna 2019 aloittava uusi hallitus tehnee kuitenkin heti kauden aluksi päätökset seuraavien vuosien merkittävimmistä uusista hankkeista/hankekokonaisuuksista. Mielenkiintoista nähdä tuleeko Suomeenkin pitempikestoisia infraohjelmia, muiden pohjoismaiden tapaan.
Talouskasvulla on suuri vaikutus infran rahoitukseen. Valtiontalouden tilanne parani selvästi vuonna 2016. Budjetit tulevat olemaan alijäämäisiä vuosikymmenen loppuun asti, joten valtion velkaantuminen jatkuu. Velkaantumisen vauhti kuitenkin hidastuu, mikä helpottaa myös infran rahoitusta ja tuo liikkumatilaa uusille hankkeille. Samankaltainen näkymä on koko Euroopassa. Infrarakentaminen on vauhdittumassa ja siirtymässä rakentamisen veturiksi pariksi seuraavaksi vuodeksi.
Valtion osuus infrarakentamisen rahoituksesta on merkittävä, mutta kuitenkin vain noin neljännes kokonaismarkkinoista. Kunnat ovat Suomessa muita pohjoismaita merkittävämpi infrarahoittaja. Valtion ohjausvaikutus on vielä rahoitusta suurempi. Valtion rahoitus voi olla oleellinen hankkeen käynnistymiselle tai infrahankkeilla edistetään muuta rakentamista, kuten viime aikoina rahoitusta saaneilla raitiotiehankkeilla. Kuntien yhteishankkeissa valtion rahoituksen edellytyksenä oleva kaavoituksen lisäämisvaatimus luo edellytyksiä asunto- ja toimitilainvestoinneille.