Rakentamisen arvo muodostuu kyseiseen maahan rakennetuista ja korjatuista rakennuksista sekä infrastruktuurista. Oman maan rakentamisen teollisuus tuottaa tästä merkittävän osan, varsinkin itse rakentaminen on usein paikallista toimintaa. Toki työvoimaa tulee ulkomailta tai rakentajilla on vientiprojekteja. Rakennusmateriaaliteollisuus on hyvin kansainvälistä toimintaa ja tiettyjä tuotteita tuodaan ja viedään maasta toiseen paljon. Kun vientitoiminta on merkittävää tulee se huomioida rakentamisen resurssien käytössä omaan maahan kohdistuvan rakentamisen lisäksi. Viro ja Baltian maat ovat tästä hyvä esimerkki.
Vuonna 2015 Virossa valmistui 1270 omakotitaloa, mikä on suurin yksittäinen vuosiarvo itsenäisen Viron historiassa. Vertailun vuoksi Suomessa valmistui samaan aikaan noin 7700 omakotitaloa, mikä on puolestaan sodanjälkeisen historiamme heikoimpia vuosia. Väkilukuun suhteutettuna Suomen pientalorakentamisen märää oli siltikin lähes 50 % suurempi kuin Virossa.
Virossa valmistaloteollisuus on jo merkittävä toimiala, joka on kasvanut huomattavasti läpi 2000-luvun. Suurin osa teollisesti valmistetuista valmistaloista lähtee kuitenkin vientiin, eikä niitä juuri jää paikallisesti Viroon. Viime vuoden 1270 valmistuneesta omakotitalosta arviolta vain 50-100 taloa oli paikallista valmistalotuotantoa.
Valmistalojen tuotannon arvo oli vuonna 2015 arviolta hieman yli 300 miljoonaa euroa. Tästä valtaosa, eli reilut 290 miljoonaa euroa, lähti vientiin. Viennin arvo onkin kasvanut merkittävästi, huomattavasti vahvemmin kuin kotimaisen rakentamisen kulutus. Vuonna 2015 viennin arvo oli kaksinkertainen vuoden 2010 tasoon nähden.
Valmistaloviennin merkittävä osuus näkyy erityisesti materiaalivalmistajien pelikentässä. Vaikka markkina onkin verrattain pieni verrattuna Suomeen, tuo valmistalotuotanto siihen merkittävän lisän. Rakennusmateriaalien käyttöön Virossa ei siis vaikuta ainoastaan Viron rakentaminen vaan myös tärkeimpien vientimaiden Norjan, Ruotsin ja Saksan rakentamisen tilanne. Nämä kolme maata vastaavat nykyään reilusta 2/3 valmistalojen viennistä. Osaltaan toimialan kilpailukyvystä kertoo myös se, että Viron valmistaloviennin arvo on kasvanut voimakkaammin kuin pientalorakentaminen sen tärkeimmissä kauppakumppanimaissa.
Viennin arvoa ei lasketa Viron rakentamisen arvoon, vaikka se kuluttaakin samoja resursseja rakennusteollisuuden kanssa. Valmistalotuotanto kilpailee myös samoista työntekijöistä rakennusteollisuuden kanssa, ja se työllistääkin arviolta 4 000 työntekijää.
Vaikka tässä blogikirjoituksessa käsittelenkin ainoastaan Viroa, on tilanne samankaltainen, joskaan ei yhtä merkittävä, myös muissa Baltian maissa. Vuonna 2014 Latvian ja Liettuan yhteenlaskettu valmistaloviennin arvo oli noin 150 miljoonaa euroa.