Linkki ympäristöministeriön tiedotteeseen
Lataa raportti valtioneuvoston sivuilta
Väestön ikääntyminen ja väestörakenteen muutos tuovat yhteiskuntaamme haasteita. Haasteet ovat erityisen suuria väestöltään vähenevissä kunnissa, joita suurin osa Suomen kunnista on. Ikääntymisen myötä kotona asuminen hankaloituu ja tuo turvattomuutta asukkaalle. Asuntokannan muokkaaminen käyttäjille soveltuviksi on asukkaiden turvallisuuden kannalta tarpeellista ja välttämätöntä. Väestöltään vähenevissä kunnissa asuntojen kysyntä on heikentynyt ja kuntien vuokrataloyhtiöiden omistamia ARA-asuntoja on paljon tyhjillään. Forecon selvitti ympäristöministeriön hankkeessa, kuntien vuokrataloyhtiöiden mahdollisuuksia kehittää ARA-asuntokantansa esteettömäksi ja ikääntyneiden asumistarpeisiin paremmin sopiviksi.
Suomen väestönkasvu pienenee tulevina vuosina, mutta ikääntyneiden, yli 75-vuotiaiden määrän kasvu jatkuu voimakkaana. Tällä hetkellä Suomessa asuu noin puoli miljoonaa yli 75-vuotiasta. Tämän ikäluokan määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2040 mennessä. Keskeisenä yhteiskunnallisena tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneiden asuminen omassa asunnossa mahdollisimman pitkään. Ikääntymisen myötä liikkuminen heikentyy ja erilaisten palveluiden tarve kasvaa, minkä seurauksena muutto palveluiden lähelle esteettömään asuntoon on usein tarpeellista.
Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti väestöltään väheneviä kuntia. Työssä selvitettiin ne kunnat, joille ARA-kannan kehittäminen ja korjaaminen on kaikkein potentiaalisinta, väestön vähenemisen, suuren ja kasvavan ikääntyneiden määrän sekä tyhjän ARA-asuntokannan takia. Näille kunnille tehtiin kysely- ja haastattelututkimuksia, joiden perusteella selvitettiin kuntien tekemiä asuntokannan kehittämis- ja korjaustoimenpiteitä ja kuntien varautumista väestön ikääntymiseen.
Väestöltään pienenevien kuntien tyhjät ARA-asunnot uudiskäyttöön
Kunnat omistavat noin 220 000 ARAn käyttö- ja luovutusrajoitusten alaista vuokra-asuntoa ja näitä asuntoja sijaitsee lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Tästä asuntokannasta valtaosa, noin 75 prosenttia on rakennettu vuosina 1970–1999 ja suuri osa näistä on vasta tulossa korjausikään. Kuntien omistama ARA-kannan vajaakäyttö on huomattavasti muuta ARA-kantaa suurempaa (5,0 % ja 2,4 %) ja käyttämätön kanta muodostaa valtiolle ja osille kuntia suuren taloudellisen taakan. Tarkastelluissa sadassa kunnassa kuntien omistaman ARA-kannan vajaakäyttö oli 16,8 prosenttia ja paikoitellen kannan vajaakäyttöaste saattoi nousta jopa 30–40 prosenttiin. Selvityksen mukaan 45 prosenttia kaikista tyhjistä ARA-asunnoista sijaitsee sadassa ARA-kannan kehittämisen kannalta potentiaalisimmassa kunnassa, kun näiden osuus koko ARA-kannasta on vain 14 prosenttia.
Selvityksen perusteella väestöltään vähenevissä kunnissa ARA-vuokra-asuntoja on tarjottu ikääntyneille, mutta ARA-vuokra-asunnoissa asuvan ikääntyneen väestön osuus kaikista asukkaista on vain hieman suurempi kuin ikääntyneiden osuus koko kunnan väestöstä. Varsinaisia ikääntyneille suunnattuja asuntoja on varsin vähän. Remontoimalla asuntoja esteettömiksi ARA-asuntojen asukaskunta voisi painottua jatkossa enemmän ikääntyneisiin väestöltään vähenevissä kunnissa.
Pienetkin korjaustoimenpiteet helpottavat ikääntyneiden asumista
Selvityksen perusteella kunnissa on tehty ARA-kantaan kohdistuvia pieniä korjaustoimenpiteitä varsin hyvin – jopa 78 % vastaajista kertoi, että ARA-kannalle on tehty joitain korjaustoimia. Näistä 76 prosenttia vastasi tehneensä peruskorjauksia ja 60 prosenttia esteettömyyttä parantavia toimenpiteitä. Tehdyt korjaustoimenpiteet ovat lisänneet sopivien asuntojen tarjontaa ja kysyntä on myös tällöin kasvanut. Asuntojen käyttöaste on korjausten jälkeen parantunut ja samoin ikääntyneiden asumisviihtyvyys ja -turvallisuus.
Tavallisimpia erityisesti ikääntyneiden asumista ja esteettömyyttä tukevia korjaustoimenpiteitä olivat kynnysten poistot ja tukikahvojen asennus etenkin pesutiloihin. Myös muita asuntojen korjaustoimenpiteitä on tehty. Rakennusten yleisissä tiloissa keskeinen esteettömyyteen vaikuttava tekijä on hissi. Vaikka hissien jälkiasentamista on tuettu, on se ollut kyselyn mukaan vielä vähäistä. Muita yleisten tilojen esteettömyyteen vaikuttavia toimia ovat olleet muun muassa käsijohteiden ja luiskien asennus. Ulkoalueiden esteettömyyttä on parannettu pääsääntöisesti valaistusta tehostamalla. Esteettömyyskorjauksista kaikista hyödyllisimmiksi koettiin pienet ja edulliset ratkaisut.
Selvityksen mukaan ARA-kannan vajaakäyttö kohdistuu erityisesti suuriin kolmioihin ja kaksioihin ja perheasuntoihin. Asuntojen pienentäminen peruskorjausten yhteydessä on ollut kuntien mielestä tehokas tapa saada asunnoille parempi kysyntä. Asuntojen pilkkominen on silti taloudellisesti haastavaa.
Foreconin laatimassa raportissa esitellään useita malliesimerkkejä pienistä esteettömyysparannuksista ja niiden kustannuksista. Lisäksi raportti sisältää malliratkaisuja ja kustannusarvioita asuntojen pilkkomiselle ja muille korjaustoimenpiteille, jotka edistävät ikääntyneiden asumista ja ARA-asuntojen korjaamista.
Korjaustoimenpiteiden kannattavuus vaihtelee kohteittain
Pienet korjaustoimenpiteet kannattaa kohdistaa uusimpiin taloihin ja peruskorjaukset sijainniltaan hyviin kohteisiin. Pienet esteettömyyskorjaukset ovat kustannuksiltaan edullisia, mutta edistävät kuitenkin huomattavasti asumismahdollisuuksia. Laajat peruskorjaukset ja hissien jälkiasennus ovat kohteelle suuria kustannuksia, mutta keskeisellä sijainnilla olevan kohteen peruskorjaaminen ja sen yhteydessä esteettömyyden parantaminen ja mahdolliset asuntojen pilkkomiset nostavat asuntojen kiinnostavuutta ja parantavat käyttöastetta.
Väestöltään vähenevissä kunnissa asuntojen tarve pienenee ja ARA-asuntokantaa joudutaan myös sopeuttamaan. Kaikkia kohteita ei kannata korjata, vaan niitä kannattaa purkaa tai muuttaa muuhun käyttöön. Korjaustoimenpiteitä suunnitellessa tulee tarkastella koko asuntokantaa, sen kuntoa, sijaintia ja tulevaa asuntotarvetta.
Selvityksessä ehdotetaankin ARAlle uutta korjausavustusmuotoa kuntien kiinteistöyhtiöiden vuokratalojen korjaamiseksi ikääntyneen väestön asumiseen, esimerkiksi esteettömyyden, turvallisuuden ja yhteistilojen parantamisen avulla. Avustuksen saaminen edellyttäisi, että kiinteistöyhtiössä laaditaan arvio yhtiön koko ARA-kannan tilanteesta ja korjaustarpeista sekä tältä pohjalta suunnitelma sitä koskeviksi toimenpiteiksi, erityisesti ikääntyneiden asumistarpeiden näkökulmasta.
Kuntien tulee vahvistaa varautumistaan ikääntyvän väestön kotona asumiseen
Kunnissa ollaan hyvin tiedostettu väestön ikääntyminen ja sen mukanaan tuomat haasteet. Pääsääntöisesti kotiin vietäviä palveluita on hyvin tarjolla ja niitä on kehitetty, mutta ikääntyneiden asumisen ratkaisujen kehittämiseen ei ole varauduttu kovinkaan suunnitelmallisesti.
Ikääntyneiden asuminen tulisi nostaa kunnissa nykyistä tärkeämmälle strategiselle tasolle. Kunnissa tarvitaan selkeä suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi niin asuntojen kuin palveluiden osalta. Ikääntyneiden asumista ja palveluita tulee tarkastella kokonaisuutena eikä erillisesti, jotta asumisen ja palveluiden kustannukset sekä hyödyt pystytään arvioimaan kokonaisvaltaisesti.
Ikääntyneiden osalta palveluverkon suunnittelun ja kehittämisen keskeisessä osassa ovat ikääntyneiden asuminen, asuntojen korjaaminen, asuntotarpeen arviointi sekä kotona-asumista tukevien palveluiden suunnittelu ja tuottaminen. Palveluiden lähellä tavallisessa asuntokannassa tulisi olla ikääntyneille tarkoitettuja esteettömiä asuntoja, joihin tarjotaan kotipalveluita ja joiden asukkaat voivat käyttää lähistöllä mahdollisesti olevia yhteisiä palvelu- tai päiväkeskuksen palveluja.
Lisätietoja:
| Markku Riihimäki | Raija Hynynen |
| toimitusjohtaja | Asuntoneuvos |
| Forecon Oy | Ympäristöministeriö |
| p. 040 704 1187 | Puh. 02952 50093 |
| [email protected] | [email protected] |