Juuri kun monet rakennusalan toimijat ehtivät huokaista helpotuksesta ja odottivat hintanousujen maltillistuvan, on edessämme aivan uudenlaiset haasteet. Monien rakennusalalla toimivien yritysten nenä on pysynyt juuri ja juuri pinnalla vallitsevien kustannuspaineiden keskellä ja nyt vauhti tuntuu jälleen kiihtyvän. Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti on vavisuttanut maailman markkinoita lähes ennen näkemättömällä tavalla. Vaikutukset rakentamisen hintoihin ja koko markkinaan tulevat olemaan merkittäviä, vaikkakaan eivät yhtä suuria mitä tällä hetkellä vallitseva shokkireaktio antaisi ymmärtää.
Palataanpa ajassa hieman taaksepäin. Rakentamisen hintojen nousu on ollut erityisen voimakasta korona-aikana jopa historiallisessa mittakaavassa. Ei kuitenkaan voida sanoa, että vastaavanlaista hintojen nousua ei olisi nähty rakentamisen osalta koskaan aiemmin. Vuoden 2021 keskimääräinen hintamuutos oli +5,4 % ja vuosimuutos jäi yllättävänkin vaisuksi johtuen alkuvuoden matalista hinnoista. Hintojen nousupaine kohdistui vuoden loppupuolelle ja joulukuussa hinnat olivat nousseet 10,2 % vuodentakaisesta tasosta.
Hintojen vuosimuutosta tarkasteltaessa ei tarvitse mennä kovinkaan kauaksi, jotta löydetään vastaavanlaista hintavaihtelua. Vuonna 2007, juuri ennen finanssikriisiä, rakentamisen hinnat nousivat 5,9 % vuositasolla, jonka jälkeen hinnat painuivat hetkellisesti jopa miinukselle vuonna 2010. 1980-luvulla rakentamisen hinnat kohosivat keskimäärin 7,5 % vuodessa ja vielä tätäkin enemmän 1970-luvulla. Suomen historian suurin rakentamisen hintojen nousu nähtiin energiakriisin aikana vuonna 1974, jolloin hinnat kohosivat peräti 25 % vuodessa. Samana vuonna Suomeen valmistui historian suurin määrä kerrostaloasuntoja, peräti 46 000 kappaletta.
Nykyinen rakentamisen nopea hintakehitys eroaa kuitenkin aiempien vuosien ja vuosikymmenien hintakehityksestä monellakin tapaa. 1990-luvulle asti korkea inflaatio oli ennemmin sääntö kuin poikkeus ja muun muassa 1975 kuluttajahintaindeksi kohosi 17,8 % vuodessa. Ei siis ihmekään, että myös rakentamisen hintataso nousi. Kuitenkin lähes koko 2010-luvun inflaatio kehitys oli erityisen maltillista ja olemattomaan hintojen nousuun ehdittiin tottua. Kuluttajahintaindeksi nousi koko 2010-luvulla yhteensä 12,3 % ja rakennuskustannusindeksikin ainoastaan 12,9 %. Ei siis ihmekään, että joulukuussa koettu, lähes yhtä suuri hintamuutos on aiheuttanut markkinoilla suuria tunteita ja merkittävä osa rakentajista yllätettiin housut kintuissa. Ihmettelyn aihetta lisäsi se, että samaan aikaan inflaatio kasvoi ainoastaan 3,5 % eli huomattavasti rakentamisen hintoja maltillisemmin.
Toinen mainitsemisen arvoinen muutos on ollut se, että kustannusten nousu on keskittynyt laaja-alaisen hintojen nousun sijasta ennen kaikkea muutamiin eri rakentamisen materiaaleihin. Viime vuonna suurimmat hintamuutokset nähtiin sahatavarassa sekä erilaisissa teräspohjaisissa tuotteissa, joiden globaali kysyntä- ja tarjontatasapaino järkkyi koronapandemian seurauksena. Yhdysvalloissa sahatavaran vahva kysyntä aiheutti hintojen nousupaineita jopa Suomessa asti, jota voidaan pitää varsinkin tässä mittakaavassa täysin uutena ilmiönä.
Tämäkään rakentamisen hintojen nousu ei jää viimeiseksi
On varmaa, etteivät nyt koetut ja hyvinkin poikkeavat markkinahäiriöt globaalissa taloudessa ja sitä kautta myös kotimaan rakentamisen hinnoissa jääneet viimeiseksi. Globalisoitumisen seurauksena maailmalla tapahtuvat kriisit vaikuttavat yhä herkemmin myös kotimaan rakentamisen hintoihin, vaikka Suomi onkin rakennustuotteiden osalta melko omavarainen. Omavaraisuus ei kuitenkaan aina riitä, sillä materiaaleilla on tapana hakeutua rahan perässä sinne, missä vallitseva kysyntä on suurinta.
Rakennusyhtiöiden hankintaosastot tulevat olemaan tiukilla myös tulevina vuosina ja erilaisten riskivarausten arviointi nousee suurempaan arvoon mitä menneenä vuosikymmenenä on totuttu. Yhtiöiden hankintaprosessit ja toimintatavat tulevat uusiutumaan ja viimeistään nyt on oikea aika kasvattaa myös omaa hintatietämystä nykypäivän vaatimuksia vastaavalle tasolle.
Timo Koskinen
15.3.2022